On perinteinen perjantai-ilta ajan takaa. Paikallisen ravintolan lavalla esiintymässä paikallinen bändi.
Bändi soittaa mukavasti, mutta päätän siirtyä tiskille tilaamaan juotavaa. Pyydän kiukkumustaan pidättelevältä myyjättäreltä viskin sekä oluen.
Viskilasin siemaistuani alan jo huomata, että kotona otetut pohjat ovat aika lailla hyvät! Olen humaltuneena rankan päivän päätteeksi.
Muistinkohan syödä tänään? Päivällä kyllä paistoin munakkaan.
Otan narikasta takkini bändin vetäessä encorea. Soittavat näköjään Ramones coverin blizkrieg bopista!
Astelen tupakantumppien sekä pitkänsyljen verhoaman kadun toiselle puolen. Tätä kebabbilaa minulle on kehuttu ja täältä olen monesti annokseni noutanut.

Katukeittiö Take Away löytyy Raahesta. Kuva: Ravintolan Facebook

Jonotettuani vartin on vuoroni tilata. Pyydän samaa kuin edelliset. Kebab ranskalaisilla.
Katson, kuinka ranskalaisia uppoaa rasvakeittimeen ja kuinka näppärästi lihavartaasta siivut putoavat laariin, josta toinen henkilö annostelee lihaa styroksisiin astioihin. Viimein on vuoroni saada tilaamani annos käsiini. Kiitettyäni ruoasta astelen ulos suunnatakseni kotiini maistamaan annostani.
Syödessäni yöpalaa luen puhelimellani Facebookin feedissä vastaantulevia tarinoita. Eräs tunnettu TV kasvo jakaa maikkarin uutisen Raahelaisen Katukeittiö Take Awayn kebabista. Tätä lihaa on kuulemma tilattu ihan Helsinkiin saakka.
Luen kuinka toimittaja kehuu lihaa estoitta, vaikka olikin lämmittänyt annoksensa mikrossa.
Pyörittelin löysää kebab -siivua haarukassani ja päätin, että tätä Raahelaista on testattava.

Kebab ranskalaisilla ja Rölli -kastikkeella. Kuva: Toni Kaijala

Aika juoksi kunnes koitti päivä. Eräs tuttavani, joka ajaa työkseen rekkaa, kertoi olevansa matkalla ohi Raahen. Pyysin, tai oikeastaan käskin hänen tuoda minulle tämä kuuluisa kebab Raahesta jota kuulemma jumalatkin tilaisi! Tuttavani lupasi hakea annoksen. Hänellä tosin matkaa vielä taitettavana, joten asettaa annoksen rekkansa jääkaappiin. Seitsemän tunnin kuluttua minulla on viimein käsissäni annos josta olen lukenut. Totta kai haluan maistaa jo siivun kylmänä makaavaa lihaa. Jo pelkkä lihan ulkoinen olemus saa minut puhumaan itsekseni. Totean kaksi sanaa: OI SAAKELI! Maistaessani lihaa tunnen olevani jossain Turkissa, kebabin kotimaassa. Päätän lämmittää osan ateriasta mikrossani. Monesti olen aiemminkin kebabbia jälkilämmittänyt – melkoisen vetistä ja lötköä on liha ollut. Ranskalaisten totean täälläkin olevan kuin missä muuallakin, mutta tämä liha. Tämä on sitä mitä todellakin jumalat söisi. En ole koskaan syönyt näin ihanaa kebabia. Maku on lihassa täydellinen. Liha on leikattu tarkasti kuin gilleten partahöylällä televisiossa näkyvässä mainoksessa. Tämä liha ei ole paksua eikä ohutta. Tämä on täydellistä! Suosittelenkin jokaisen syys- talvi- sekä kesäloma reissaajan ajaessaan Hangosta Ivaloon taikka toisinpäin, ottavan navigaattoriinsa nelostien sijaan matkan tylsää rantatietä pitkin poiketen Raahessa.

Katukeittiö Take Away löytyy Facebookissa täältä