Vaskelainen Powerlifting

Puolivälin krouvissa

Nyt en puhu otsikossa mistään rairai- reissustani vaan siitä, että 5 viikkoa jäljellä the päivään eli kilpailuun.

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoittelun, on rikottu omia ennätyksiä treeneissä, saatu lisäravinnesponsori ( http://www.voimaravinteet.fi ) mukaan touhuun, sekä on tullut kisakutsua ulkomaille kilpailemaan. Olen nyt saanut painon vakiinnutettua aika hyvin 74kg tietämille, vielä olisi pari kiloa tarkoitus saada lisää jotta sitten on kiva pudotella taas niitä pois. Heh heh 🙂 Tosiaan aika kivasti homma on taas kulkenut, mitä nyt polvi ja kyynärtaivekivut hieman haittaavat  harjoittelemista. Silloin kun vähiten luulet että mitään voisi sattua niin silloin yleensä sitten sattuu. Lue lisää

Lähtölaskenta, 10weeks to Wpc Europeans

Countdown but not the final.

 

Wabdl finnish open kilpailu oli ja meni. Omalta kohdaltani kisat olivat tuloksellisesti jopa pienoinen alisuoritus, ulkopuolinen näkee sen ehkä toisin, mutta itse sen koen näin. Vaadin varmasti itseltäni hieman liikaa, tiedä sitten. Sijoitus oli oikein hyvä, miesten lightweight sarjan kakkonen, tuloksella 240kg, ja raskassarja mukaanlukien olisin ollut siltikin kakkonen. Kisat käytiin pistekisana, eli nostetut kilot kerrottiin oman painon mukaan annetulla kertoimella. Penkkipunneruksessa jäätiin aika kauas kärjestä, niin kuin yleensäkin, tuloksella 117,5 kg . Vetokilpailun ykkönen oli tuloksella 300 kg, rollon tunkki Eetu Sieppi, joka ei myöskään ihan huippuvireeseen yltänyt. Kuitenkin selvä voitto nuorelle kaverille, jolla on loistava tulevaisuus edessään voimailun saralla, sen verran vakuuttavaa on jälki ollut.  En tiedä mikä meni vikaan, vai oliko huono päivä koska kuitenkin tahtoa oli, mutta ei vaan uskoa omaan juttuun meinannut löytyä. Ehkä siksi ei koska treenirautojen perusteella tiesin, etten tule olemaan 100% kunnossa. Se ehkä sitten latisti pääkoppaa, kun tiesi ettei omiin ennätyksiin pystytä. Noh that’s it ja eteenpäin. Lue lisää

Kuulumisia kilpailujen kynnyksellä

Kevätaurinko paistaa ja linnut laulavat, mutta voimanostaja ei lepää. Nyt on reilu kuukausi aikaa viime päivityksestä, ja tässä ajassa on tapahtunut paljon.  Tuli niin sanotusti downgreidattua, tai jotain, miksi ne hipit sitä nyt kutsuvatkaan. Kuitenkin meni vähän aikaa penkin alle kaikki treenit, ja tuntui ettei mistään tule yhtään mitään.

Venäläinen sheikon treenimetodi oli luonut puitteet oivalle jumille, ja vaikka näinkin kokenut kuin allekirjoittanutkin onkin, niin hätä meinasi tulla käteen kun jumi iski eikä rauta liikkunut. Ei saisi vaipua epätoivoon, mutta niin vain kävi. Jumi on voimaa, sanotaan, eikä sitä kannata pelätä. Näin näytti olevan tälläkin kertaa. Hetken jo epäilin että menikö koko metoditreenijakso hukkaan, kunnes alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Viikko sitten ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen tapahtui polvella kivuton jalkakyykkytreeni, 160 kilolla, ja alkoi myös tuntua että nyt alkaa hermotus irtoamaan, ja volyymitreenikin tuottamaan tulosta. Siitä jatkettiin loppuviikkoa kohden penkkitreenillä. Polven kun jotenkin sai paranneltua, joskaan se ei 100% kunnossa vieläkään ole, niin mystinen tulehdus iski kyynärtaipeeseen, hauiksen kiinnityspisteen kohdille.  Penkissä se nyt jonkin verran haittaa, ikävä kyllä. Kuitenkin viime viikon penkkitreeni meni suhteellisen hyvin.Taistelusarjat 4x4x107,5kg, joka on 2,5kg enemmän kuin vajaa puoli vuotta sitten samaisella setillä. Ei huonosti, ja kaiken lisäksi näyttää siltä että sitkeyttä on tullut ojentajaan lisää, mikä oli tarkoituksenakin suurella volyymitreenillä. Lue lisää

Suunnitelmia vuodelle 2017

Hellou!

Viime päivityksestä onkin jo vierähtänyt tovi joten ajattelin taas kirjoitella,  samalla kun kotona kipeänä makoilen.  Palataan muutaman  viikon takaisiin tunnelmiin, eli Ravintola Kukonkulman penkkipunnerrus- ja maastavetokilpailuihin.

Maastavetokilpailun lämmittely on meneillään. Omat kotikilpailut käynnissä,  ravintola täynnä oman kylän väkeä. Päässä takoo ajatuskoko viime vuosi ollut aivan viimeisen päälle hyvä, nyt ei voi epäonnistua omien edessä”.  Oman kroppani ja kuntoni tarkkaan tuntien tiesin ettei olla 100%kilpailukunnossa. Olinhan juuri  8  viikkoa sitten ottanut itsestäni kaiken irti mentyäni maitohapporajan tuolle puolen, syvälle tuonelaan. Itse toimin myös yhtenä kilpailun järjestäjistä ja jo siitä syntynyt stressi painoi päälle. Mukaan kun laski vielä omat työkuviot, mitkä viime hetkellä sekoittivat pakkaa, niin oli soppa valmis. Lämmittely meni hetkessä ja aika vaikeaa oli jälleen kerran. En vain ole tottunut tekemään maastavetoa ns. kylmiltään, ilman etten ole ottanut kyykkyä tai penkkiä ensin. Lue lisää

Miten maksimitreeni eroaa normaalitreenistä?

Miten valmistaudutaan  maksimitreeniinmiten se eroaa normaalitreenistä?

Siinä kysymys, johon ei varmaankaan ole yhtä oikeaa vastausta. Kuitenkin itselläni se eroaa jonkin verran normaalista treenipäivästä. Normaalina treenipäivänä ei esimerkiksi psyykata itseään ihan niin paljon tulevaan suoritukseen, kuin mitä maksimipäivänä. Kuitenkin normaalitkin treenit pitää ottaa tosissaan, ei löysäilyllä mitään saavuta. Niin kuin olen monelle sanonut, silloin kun jotain haluat ja jotain tavoittelet, pitää sun olla sataprosenttisesti siinä mukana. Tarkoittaen sitä että kun aamulla heräät niin ajatus on se, että tämän päivänthe thingon se maksimitreeni, ei mikään työjuttu tai muukaan tapahtuma. Tietysti työt pitää hoitaa hyvin ja ynnä muuta, mutta elät sille yhdelle treenille sen päivän, ja se on se tärkein juttu sinä päivänä.  Aamulla aloitat tankkauksen sitä varten ja keräät energiaa. Vältät kaikkia riskiliikkeitäkurotuksia ja muita, teet mielikuvaharjoitteita miten teet sen treenin, ja niin edelleen. Lue lisää

Older posts

© 2017 Sabotage

DESING BY Linda Rantanen